Kävimme ystäväni (Oranssitäppy :-D) kanssa viikko sitten yöpymässä Tampereen Sokos Hotel Ilveksessä, ja hyödynsimme samalla pariin otteeseen hotellin ruokapalveluita, pääasiassa ravintola Fransmannia, joka tarjoilee oman määrittelynsä mukaan maalaisranskalaista ruokaa.
No, maalaisranskalaisesta minä en tiedä mitään, mutta hyvää ruokaa siellä joka tapauksessa oli, noin pääpiirteissään. Tarjoilu sen sijaan ei ollut mitään yliystävällistä, ja harmittelinkin, kun ajatuksissani kirjoitin tippiä* laskuun lähtiessämme.
(*jos ilmaisu on vieras, niin tällä siis tarkoitan sitä, että kun maksu oli veloitettu luottokortiltani, ja lasku tuotiin allekirjoitettavaksi, niin raapustin sinne kuitissa olevalle 'Extra'-riville numeroita, jotka sitten myöhemmin laskutettiin kortiltani - toinen vaihtoehto olisi ollut kirjoittaa 'Total'-riville joku laskun loppusummaa isompi luku, kätevää etenkin jos haluaa pyöristää laskun loppusumman tasasummaan)
Ravintola on mukavan tunnelmallinen, ja illalla tarjoilija sytytti kynttilän pöytään valittuamme istumapaikkamme. Pöydät tosin ovat omituisen leveitä. Toisaalta lautaset mahtuvat hyvin, mutta toisaalta tuntuu että keskustelukumppaniin on turhankin paljon välimatkaa.
Lauantai-iltana tilasimme alkukeitoksi ranskalaista sipulikeittoa, joka oli oikein maukasta. Emme tosin kumpikaan olleet aiemmin maistelleet vastaavaa, mutta hyvää se oli joka tapauksessa. Jos pidät sipulista noin yleensä keitossa, suosittelen maistamaan.
Pääruoaksi valitsimme kummatkin Provencen broileria, mikä olikin erinomainen valinta. Pekoniin kääritty kana oli kunnolla rapeaa, ja sisältä mehevää. Perunat sen sijaan olivat aikalailla mauttomia, mutta se ei oikeastaan haitannut, sillä olimme kummatkin jo aikalailla täysiä siinä vaiheessa. Kanan ja perunoiden (ja pippurikastikkeen, joka oli kohtuullista, mutta olisi voinut olla voimakkaammankin makuista) lisäksi lautasella oli erillisessä kipossa perus-vihersalaattia tomaatin ja kurkun kera, ilmeisesti myös jotain öljyä oli joukkoon lorautettu, mutta en mene vannomaan. Salaatti toi erinomaista raikkautta annokseen.
Ruokailun paras osa oli kuitenkin jälkiruoka. Tilasimme vadelmasouffléta, eli vadelmakohokasta jossa oli sisällä suklaajäätelöä. Annos oli pieni, mutta aivan TAI-VAAL-LI-NEN. Sitäpaitsi se oli sen verran intensiivinen ja makea, ettei pienuuskaan juuri haitannut, juuri täydellin lopetus täyttävälle aterialle.
Toisellakaan ruokailukerralla palvelussa ei ollut kehumista, vaikkei se missään nimessä suoranaisesti töykeääkään ollut. Sitäpaitsi jouduimme odottamaan ruokiamme yli neljäkymmentä minuuttia, mikä oli mielestämme lounasaikaan kohtuuttoman pitkä aika odottaa, etenkään kun ravintola ei ollut läheskään täynnä.
Tällä kertaa skippasimme alkuruoan, ja tilasimme kanaruukun ja roquefortjuustokalkkunaa. Ensimmäinen asia mitä hämmästelimme, oli annosten koko. Kalkkuna-annoksessa oli kalkkunan lisäksi vain neljä ohutta perunasiivua, ja pari hassua kasvispalaa kastikkeen seassa, sen sijaan kanaruukussa, joka maksoi alle kympin S-etukortilla verrattuna kalkkunan yli kolmeentoista euroon, oli iso ruukullinen kanakastiketta, ja lisäksi kaksi isohkoa uuniperunaa. Eilinen kanakin oli oikein reilun kokoinen annos kaikkine perunoineen.
Kalkkunan maussa ei sen sijaan ollut mitään moittimista. Roquefortjuusto ja tomaattikastike olivat erinomaisia kyytipoikia kalkkunalle, ja ne pari hassua perunaakin olivat erinomaisia. Kanaruukkukin oli kuulemma hyvää, tosin omaan makuuni hiukan perustavaraa.
Jälkiruoan tullessa en voinut vastustaa kiusausta, vaan otin jälleen vadelmasoufflén, ystäväni sen sijaan kokeili Fransmannin suklaakakkua, mikä sekin oli oikein erinomainen valinta; lämpimällä suklaakakulla oli herkullinen sula sisusta.
Yhteenvetona siis: ruoka oli erinomaista (osaa perunoista lukuunottamatta) ja ravintola mukavan tunnelmallinen, mutta mikäli odotat ystävällistä palvelua, kannattaa kokeilla jotain muuta paikkaa. (Tosin, voihan olla että tarjoilijoilla vain sattui olemaan vähän huono päivä.) Hintataso on kohtuullinen, hiukan Rossoa korkeampi, toisaalta, niin on ruoan laatukin.
Saatamme alephhin kanssa vierailla ensi viikonloppuna Helsingin Fransmannissa, raportoin sitten lisää, mikäli suunnitelma toteutuu.
-Calima elen
lauantai 8. syyskuuta 2007
Tilaa:
Kommentit (Atom)