Kävimme tänään alephhin kanssa Center Inn-ketjun omistamassa italialaistyyppisessä La Famiglia - ravintolassa. Ravintola oli sikäli minulle jo ennestään tuttu, että olen käynyt tekemässä siellä ekstravuoroja henkilöstövuokrauksen kautta.
Ravintola sijaitsee Helsingin keskustassa Stockmannin vieressä Keskuskadulla, mutta sen ohi kävelee helposti, etenkin sen edustan ollessa tällä hetkellä remontissa. Kävelimme sitä etsiessämme kerran jo ohi vahingossa, kun ulkona ei ollut tarpeeksi näkyvää mainostusta, ja minä sentään olen käynyt paikassa aiemminkin.
Sisältä ravintola on miellyttävän tunnelmallisesti sisustettu, mutta melutaso on melko korkea. Taustamusiikkia ravintolassa kyllä on, mutta sitä harvoin kuulee kaikelta puheensorinalta. Huomatkaa että pöytiin ei mennä itse istumaan, vaan ravintolassa on pöytiinohjaus. Pöytäänohjausta saattaa joutua odottamaan hetken kiireisinä aikoina, mutta odotusajan voi kuluttaa esimerkiksi La Famiglian baarissa, joka sijaitsee odotuspisteen tuntumassa.
Palvelu oli tällä kertaa kohteliasta, muttei ylenpalttista. Ruokaa ei joutunut odottamaan kohtuuttoman kauaa, vaikka ravintola melko täysi olikin. Palveluakin saa melko nopeasti, sillä jokaiselle ravintolan alueelle on osoitettu oma tarjoilija. Huomaattehan että ilman kravattia ja essua työskentelevät 'tarjoilijat' eivät yleensä ole tarjoilijoita, vaan aputarjoilijoita, jotka eivät ota vastaan varsinaisia tilauksia, vaan siivoavat pöytiä ja huolehtivat astioiden logistiikasta. (:-D)
Hinnat ovat korkeahkot, verrattuna vaikka Rossoon tai muuhun vastaavaan ketjuravintolaan, mutta toisaalta annoksissa riittää myös syömistä isompaankin nälkään (kannattaakin miettiä, että onko todella nälkäinen mikäli meinaa tilata myös alkuruokaa). Sitäpaitsi monet raaka-aineet, kuten tomaattikastike ja lihapullat, valmistetaan alusta asti ravintolassa. Jälkiruuista sen sijaan kiskotaan melkoiset kateprosentit: juustokakusta saa maksaa lähes kahdeksan euroa, suklaaherkustakin lähemmäs yhdeksän. Jäätelöpallosta veloitetaan 3,10 euroa kipale.
Ruokajuomana vesi on melkoinen pettymys, jos on tottunut juomaan jäävettä. (Ehkä tarkoitus onkin houkutella tilaamaan jotain muuta ruokajuomaa, joista kaikki ovat melko hinnakkaita. Viinipulloakaan ei saa alle kolmen kympin.) Vesi tarjoillaan miellyttävästä pullosta, mutta pullonsuusta ei juuri jäitä saa mahtumaan, joten vesi on niin kylmää kuin nyt hanavedeltä voi odottaa. Siis tyylikästä, mutta epäkäytännöllistä. Kiireisessä ravintolassa vielä harvoin vaivaudutaan valuttamaan kylmintä mahdollista vettä, ja vaikka vaivauduttaisiin, täytetyt karahvit saattavat seisoa käyttöä odottamassa pitkäänkin.
Oma ruoka-annokseni, Mama's meatballs, oli täyttävä ja herkullinen, vaikkakin lihapullissa oli tujaus liikaa pippuria. Lihapullat ovat valtaisan kokoisia, ja jaksoinkin syödä vain toisen niistä (kyllä, annoksessa tosiaan oli vain kaksi lihapullaa.) Tomaattikastike oli herkullista, selkeästi omaleimaisen makuista. Tapa laittaa tarjoilijat raastamaan parmesaani suoraan ruoka-annokseen on hauska, mutta toisaalta harmillinen, jos haluaisi kesken ruokailun lisää parmesaania. Siksi olisikin mukavaa että pasta-annosten kanssa pöytään tuotaisiin myös kipollinen parmesaania.
Alephhin Veal Milanese oli oikein tyydyttävä, ja tuli valtaisan kokoisella lautasella. Mureita pihvejä oli kolme kappaletta, ja perunamuusiakin riittävästi, vaikkakin se oli levitetty melkoiselle alueelle. Kasviksia annoksessa olisi saanut olla enemmän, kyseiseen annokseen oli laitettu vain muutama (kylläkin iso) paprikan palanen.
Jälkiruoaksi tilaamamme juustokakku täyteläinen ja herkullinen -ehkä liiankin täyttävä, kuten ravintoloiden jälkiruuat monesti ovat. Kahdeksan euron annokseen olisi silti voinut laittaa enemmän kuin kaksi mansikkaa, ne olisivat kummasti piristäneet annosta ja edesauttaneet annoksen ja sen hinnan sulattamista. Jälkijuomana nautittu vihreä tee oli jo valmiiksi haudutettu, makuuni hieman liian pitkään, mutta kitkeryyttä ei onneksi ollut kuin viimeisissä siemauksissa.
Ruokalista on monipuolinen ruokatyypeissä, mutta suppea ruokalajeissa. Niin pihvit, kanat kuin pizzatkin pitää valita neljän vaihtohdon joukosta. Pastoja on muutama enemmän, lisäksi löytyy salaatteja, erilaisia alkuruokia, ja pari kala-annosta. Vähintään neljän hengen seurueille on tarjolla perheillallinen, jossa ruokaan tuodaan useita ruoka-annoksia listalta, joita seurueen jäsenet voivat sitten jakaa keskenään.
Mielestäni kaiken kaikkiaan miellyttävä kokemus, ja käynen vielä uudelleenkin tutustumassa ruokalistan muihin vaihtoehtoihin. Alephh sen sijaan suosittelee ottamaan korvatulpat ja ison nälän mukaan, pulleata lompakkoa unohtamatta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti